Rikosta tutkittaessa on tärkeää, että esiin tulevat kaikki tiedot, joilla on merkitystä rikostutkinnalle. Muussa tapauksessa eivät poliisi ja syyttäjä välttämättä saa täydellistä kuvaa tapahtumista, mikä saattaa johtaa siihen, ettei rikokseen syyllistynyttä saada tuomituksi kyseisestä rikoksesta.
Poliisin ja syyttäjän pitää sen vuoksi kuulustella kaikkia, joilla on annettavanaan tietoja. Näin tehdään esimerkiksi silloin kun joku on nähnyt rikoksen tapahtuneen tai kun joku on saanut tietää jotakin rikokseen liittyvää. Vaikka kuulusteltava ei tietäisikään mitään rikoksesta tai ei olisi nähnyt siitä mitään, voi olla tärkeää, että hän kertoo juuri sen.
Ruotsissa on voimassa yleinen todistajanaolovelvollisuus (allmän vittnesplikt). Se merkitsee, että asianosainen on velvollinen todistamaan tuomioistuimessa, jos syyttäjä tai rikoksesta epäilty tai hänen asianajajansa arvioi tämän tarpeelliseksi. Todistaja ei saa siis itse päättää, haluaako hän todistaa vai ei. Poikkeus tehdään vain siinä tapauksessa, että todistaja on esimerkiksi läheistä sukua syytetylle.
Jos todistajana oleminen aiheuttaa ongelmia, on saatavana apua ja tukea. Monissa tuomioistuimissa on käytössä todistajan tukitoiminto ja erillisiä odotushuoneita todistajille. Ota yhteys asiaa käsittelevään käräjäoikeuteen ennen asian käsittelyä, jos haluat kysyä, miten nämä asiat on hoidettu asioimassasi käräjäoikeudessa.
Ruotsissa jokaisesta tulee rikosoikeudellisesti täysivaltainen (straffmyndig) 15-vuotiaana. Jos rikoksesta epäilty on alle 15-vuotias, voidaan rikostutkinta joka tapauksessa suorittaa, mutta asiaa ei viedä tuomioistuimeen, ja päävastuu tulevista toimenpiteistä on sosiaaliviranomaisilla.
Sitä, joka on oikeuslaitoksen silmissä "nuori" eli 15–17-vuotias, koskevat erityissäännöt.
Rikoksen uhri
Asia tulee käsitellä nopeasti, jos rikoksen uhri on alle 18-vuotias ja jos rikos on kohdistunut uhrin henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan. Nuori rikosuhri voi saada asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan tuekseen oikeudenkäynnin ajaksi.
Rikoksesta epäilty
On tärkeää, että yhteiskunta reagoi nopeasti, jotta rikoksen ja sen seuraamuksen välinen yhteys olisi selvä. Sen takia tässä vaaditaan asian nopeaa käsittelyä, mikäli jotakin nuorta epäillään rikoksesta.
Myös nuorilta voidaan riistää vapaus, ts. heidät voidaan pidättää ja vangita. Tämä tehdään kuitenkin vain silloin kun on kyse vakavasta rikollisuudesta.
On tavallista, että nuori jätetään syyttämättä tai että hän saa rangaistusmääräyksen, mutta jos syyte nostetaan ja tuloksena on oikeudenkäynti, asiasta tiedotetaan myös huoltajalle tai tämä kutsutaan pääkäsittelyyn tuomioistuimessa. Nuorella epäillyllä on suurempi oikeus kuin aikuisilla saada julkinen puolustaja.
Rikoksesta epäiltyä nuorta koskevat erityiset seuraamukset. Nuorille säädettiin 1. tammikuuta 2007 (eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti) uusia seuraamustyyppejä. Yksi niistä on nuorisohoito, joka on sosiaalipalvelun toimenpideohjelma. Toinen seuraamus on nuorisopalvelus, jota voi verrata siihen yhteiskuntapalvelukseen, johon täysi-ikäiset voidaan tuomita. Jos nuori on syyllistynyt vakavaan rikollisuuteen, voidaan hänet tuomita suljettuun nuorisohoitoon korkeintaan neljäksi vuodeksi.