Syyttäjällä oon kolme päätehtävää; selvittää rikoksia, päättää nostethaanko syyte vai ei, ja ette essiintyä tuomioistuimessa.
Yhessä poliisin kans syyttäjä selvittää rikoksia. Hän saattaa silloin olla yhtheyessä rikoksista eppäilthyin, rikosuhritten eli totistajitten kans ja yhtheistyö poliisin kans oon lähheinen.
Ko rikosselvitys (esitutkimus) oon valmis, syyttäjä arvioittee onko hällä tarpheeksi totistuksia/viisiä ette nostaa syytheen tuomioistuimessa. Jos rikos ei ole rohki vakava ja eppäilty tunnustaa, syyttäjä saattaa tuomita sakot, sitä kuttuthaan rangastusmääräykseksi. Silloin ei tule oikeuenkäyntiä ollenkhaan.
Jos syyte nostethaan, tuomioistuimessa tullee oikeuenkäynti. Syyttäjä häätyy totistaa ette syytetty oon tehny rikoksen josta oon kyse. Hän kuulustellee syytettyä, totistajia ja eksperttiä ja näyttää sillämallin ette eppäilty oon syylinen.
Riita-asiat (tvistemål), ko kaks osapuolta ei saata sopia asiaa ja se sitte mennee tuomioistuihmeen, ei kuulu syyttäjälle selvittää.