Ko poliisi saapi tietää ette rikos oon tehty, siittä alotethaan esitutkimus. Esitutkimus oon toinen sana rikosselvityksele.
Tarkotus oon ette selvittää ketä rikoksesta saatethaan eppäillä ja onko tarpheeksi totistheita syytheen nostamisheen. Esitutkimusta johtaa syyttäjä siittä saakka ko jotaki henkilöä oon syytä eppäilä rikoksesta. Vähempi vakavissa rikoksissa poliisi hoitaa esitutkimuksen alusta lophuun saakka.
Esitutkimuksen johtajanna syyttäjällä oon vastuu siittä ette rikos selvitethään parhaala maholisella tavala. Poliisi tekkee selvityksen ja syyttäjä johtaa sitä. Syyttäjä seuraa selvitystä koko ajan ja ottaa koko ajan kantaa siihen mitä toihmeenpanoja ja päätöksiä selvitys vaatii. Ko oon kysseessä törkeä eli monimukkanen rikos, syyttäjä oon ussein matkassa suohraan selvitystyössä ko tehhään rekonstryk-sjuunia rikoksesta eli piethään tärkeitä kuulusteluja.
Mitenkä esitutkimus tehhään, riippuu tietenki siittä minkä tyypin rikosta selvitethään. Väkivaltarikoksen jälkhiin poliisi saattaa tehhä rikospaikkatutkimuksen ja kuulustella rikosuhria, totistajia ja eppäiltyä.
Esitutkimuksen johtaja saattaa päättää pakkotoihmeenpanoista niinku esimerkiksi ette rikospaikka eristethään (spärras av), tehhään kotihakuja (husrannsakan) rakenuksissa eli ette viisitavaroita otethaan pislaakhiin.