Tärkeä osa syyttäjän työstä oon oikeuenkäynin valmistelu ja oikeuessa (tuomio¬istuimessa) essiintyminen. Usseimat syyttäjät oon päivän eli kaks viikossa oikeuessa.
Päätöksellä syytheen nostamisesta ja syyttäjän rikoksen kuvvailusta, syyttäjä pannee raamit rikosasia-prusessille.
Oikeuenkäynissä syyttäjä oon asian osapuoli. Syyttäjä toteaa oikeuenkäynin aikana ette joku henkilö oon tehny tietyn rikoksen, tuomioistuin arvioittee sitte onko se totistettu ette asia oon niin.
Syyttäjän tehtävä tuomioistuimessa oon, ette totistaa ette rikos oon tehty. Jos eppäilty kieltää rikoksen, syyttäjä häätyy esittää niin paljon totistuksia/viisiä ette asian häätyy nähhä totistetuksi mithään eppäilemättä siittä mitä toelisuuessa oon tapahtunnu. Syyttäjä häätyy kuitenki olla objektiivi ja tua framile semmostaki joka puhhuu eppäiltyn puolesta.
Jos oikeuenkäynin aikana tullee framile uusia tietoja jokka muuttava asiaa, syyttäjä piiain häätyy tehhä uuen arvioinin syytekysymyksessä. Poikkeus-taphauksissa syyte saatethaan jättää siihen jo alkanheen oikeuenkäynin aikana.
Syyttäjän rolli tuomioistuimessa oon rohki aktiivi.