Ko rikos oon tehty, sitä selvittää esitutkimuksen johtaja (förundersökningsledare). Hän päättää jos jotaki eppäihlään rikoksesta.
Julkinen puolustaja
Joskus sillä jota eppäihlään rikoksesta oon oikeus saa julkisen puolustajan. Sen saattaa saa jo esitutkimuksen aikana eli oikeuenkäynthiin, jos semmonen tulhaan pitähmään.
Oikeus saa julkisen puolustajan oon jos semmosesta oon tarve ko rikosta selvitethään, jos rikoksesta saattaa seurata muu rangastus ko sakot eli eholinen (villkorlig) tuomio eli jos oon erityisiä syitä siihen asian (mål) takia eli henkilökohtasista syitsä.
Jos halvaa julkisen puolustajan esitutkimuksen aikana, häätyy ottaa yhtheyen syyttäjän kans, joka johtaa esitutkimusta ko oon kyse törkeästä rikoksesta.
Syyttäjä ottaa asian ylös tuomioistuimessa. Tuomioistuin päättää julkisesta puolustajasta. Jos syyte jo oon nostettu (åtal väckts), sitä saattaa kääntyä suohraan tuomioistuimen puohleen jos halvaa julkisen puolustajan oikeuenkäynin ajaksi.
Oikeuenkäynin aikana tuomioistuin päättää kuinka ison osan puolustajan kostanuksista eppäilty itte häätyy maksaa.
Lopulinen tioksi-anto (Slutdelgivning)
Ko esitutkimus oon valmis, rikoksesta eppäilty saapi tion siittä. Sillä jota eppäihlään oon oikeus nähhä kaikki esitutkimuksen materiaalit ja jos hän halvaa ette poliisi tekkee enämpi selvitystoihmeenpanoja, esimerkiksi ette kuulustelhaan useampia totistajia, hän saattaa vaatia sitä.
Esitutkimuksen johtaja päättää jos toihmeenpanot totheutethaan. Jos asiasta olhaan eri mieltä, tuomioistuin saattaa päättää siittä.