Ko rikosta selvitethään, oon tärkeää ette kaikki tiot jokka oon selvityksele tärkeät, tuleva framile. Muuten poliisi ja syyttäjä piiain ei saa koko kuvvaa siittä mitä oon tapahtunnu, ja siittä saattaa seurata ette sitä jota eppäihlään rikoksesta ei saateta tuomita siittä.
Sen takia poliisi ja syyttäjä saavatki kuulustella kaikkia joila oon jotaki sanottavvaa asiasta. Se jällaa esimerkiksi jos joku oon nähny ette rikos oon tehty eli jos oon saanu tietää jotaki jostaki rikoksesta. Ja vaikka ei tiä asiasta mithään, eikä ole nähny mithään, sattaa olla tärkeää sanoa juuri sen.
Ruottissa meilä oon ylheinen totistusvelvolisuus (vittnesplikt). Se tarkottaa ette sitä oon velvolinen totistamhaan tuomioistuimessa jos syyttäjä eli eppäilty eli hänen puolustaja meinaa ette se oon tarpheelista. Sitä ei saata itte päättää, halvaako totistaa eli ei. Poikkeuksia tehhään vain jos sitä esimerkiksi oon likheinen sukulainen syytetyn kans.
Jos oon huolestunnu, sitä saattaa saa apua ja tukea. Monessa tuomioistuimessa oon tukea totistajille ja erityisiä ootushuohneita totistajille. Ota yhtheys käräjäoikeutheen ennen asian käsittelyä jos sulla oon kysymyksiä siittä mitenkä juuri siinä käräjäoikeuessa oon.
Ruottissa rangastamisen ikäraja oon15 vuotta. Jos eppäilty oon nuorempi ko 15 vuotias, rikos saatethaan kuitenki selvittää, mutta asia ei mene tuomioistuihmeen ja päävastuu siittä mitä tullee tapahtumhaan oon sosiaaliviranomhaisilla.
Sille joka oon 15 - 17 vuotta, oikeuslaitoksen silmissä "nuori”, jällaava erityiset säänöt.
Rikosuhri
Asian pittää käsitellä kierästi jos rikosuhri oon alle 18 vuotta ja kyse oon rikoksesta uhrin henkeä, terhveyttä, vaphautta eli rauhaa kohi. Nuori rikosuhri saattaa saa asianomistaja-auttajan (målsägande-biträde) tueksi oikeuenkäynin aikana.
Eppäilty
Oon tärkeää ette yhtheiskunta reakeeraa kierästi niin ette rikoksen ja rangastuksen yhtheys oon selvä. Sen takia vaaithaanki ette jos nuori oon eppäilty rikoksesta, asia käsitelhään kierästi.
Nuoriltaki saatethaan riistää vaphaus, net saattaa piättää ja häktata. Tämä tapahtuu kuitenki vain jos oon kyse vakavasta rikoksesta.
Tavalista oon ette nuorta ei syytetä (åtalsunderlåtelse) eli hän saapi rangastusmääräyksen (strafföreläggande), mutta jos syyte nostethaan ja tullee oikeuenkäynti, siittä ilmotethaan huoltajalle eli hänet kuttuthaan tuomioistuihmeen ko asia käsitelhään. Sillä jota eppäihlään oon isompi oikeus ko raahvaala saa julkisen puolustajan.
Nuorile joita eppäihlään rikoksesta, jällaava erityiset seuraukset (påföljder). 1 päivä janyaari-/tammikuuta 2007 otethiin käythöön (valtiopäiväitten päätöksestä) uuet seuraukset nuorile. Yks niistä oon nuorisohoito (ungdomsvård) joka oon sosiaalipalvelun toihmeenpano-ohjelma. Toinen seuraus nuorile oon nuorisopalvelu (ungdomstjänst) jota voipi verrata yhtheiskuntapalvelhuun (samhällstjänst) joka saatethaan tuomita raahvaile. Jos oon tehny rohki vakavan rikoksen, siittä saatethaan tuomita suljettu (sluten) nuorisohoito korkeinthaan neljäksi vueksi.